Äitini Marita Palomäki ylärivi kuudes vasemmalta isäni Matti Huhtasalo hänen edessään. |
klikkaa kuvaa matka jatkuu Rakkautta ja ystävyyttä Ei isän tarvinnut vaimoa kauan etsiä. Omalta kylältä se löytyi. Jo alaluokilla ovat toistensa lähellä kuten kuva todistaa.En tiedä joko Amor heihin silloin nuolensa ampui. Tiedäthän tuon pienen enkelin, joka ampuu jousellaan rakkauden nuolia viinestään. Isällä oli pitkä koulumatka Innalan perältä Kilvakkalaan. Talvella suihkittiin suksilla. Kesällä juosta kirmattiin. Joskus oli tappeluja. Innalan pojat vastaan Kilvakkalan killit. Opetusta saatiin ja annettiin. Tapiolan mamma oli hyvä opettaja ja piti villit viikarit ojennuksessa. Keskiviikkona huhtikuun 26 päivänä 1939 tuli kouluun valokuvaaja. Äskettäin oli ollut uskonnontunti ja oli puhuttu mm. tuhlaajapoikavertauksesta.Seinällä on esillä siitä kuva. Poika on tullut kotiin ja pyytää isältään anteeksi huonoa elämäänsä. Koulussa ei ole ruokailua. Kotoa on eväät mukana. Huhtasalossa oli haitari. Se oli saatu yhteiseksi. Kova oli pojilla soiton halu. Hanuri oli ahkerassa käytössä. Varsinkin Matti ja Ele kuluttivat vapaa-aikaansa sen parissa. Oli soittotaito hyvään tarpeeseen. Kun ajat olivat tiukat sai soittaen lisätuloa. Isäni otti ja lähti kotoa. Kymmenen vanhasta soitti elannon hanurilla. Sai poika omat ostokortitkin kun jo vastasi itsestään, eikä kaupasta ilman ostokortteja olisi tavaraa saanut. Äitiä oli ikävä. Kouluun oli lyhyempi matka Kilvakkalan mökistä, jossa asui viikot. Irtautuminen vanhempien holhouksesta alkoi nuorena. Isä astui alamittaisena miehen saappaisiin. Ikä korjaantuu ajan myötä. Soittotaito karttui keikoilla käydessä. Omaan soittopeliin oli halu. Sekin järjestyi. Maasta se pienikin ponnistaa kun on sisua. Nuoresta pojasta kasvoi mies, joka soitti juhlasta juhlaan. Muistan jo pienestä, että kotona soi aina hanuri. Äidilläni oli kaksi parasta ystävää, Raeksen Mirja ja Kuusiston Hely. Heillä kolmella oli yhteiset leikit. Käpylehmillä leikittiin. Lähimetsien polut ja pientareet tulivat tutuiksi. Toistensa luona vuoron perää kuljettiin. Ystävyys on kantanut elämän läpi. Kun olin syntynyt oli Mirja ensimmäisiä kun kävi uutta tulokasta Ikaalisten sairaalan synnytysosastolla katsomassa. Pieni olin ollut, mutta muuten hyvin kehittynyt.
|