Kuvassa Englannnin lammaskoira Bella, Kimmo Kestinen ja Jari Huhtasalo vuonna 1964-65

Muistan joitakin kertoja vierrailleeni Isäni äidin sukulaisissa Hämeenkyrön Sunilassa.

Sunin Sakari oli isäni eno. Isoäitiäni isän puolelta en koskaan nähnyt, koska tämä oli kuollut jo isän ollessa pieni poika. Oli mukavaa tavata sukua siltä puolelta ja kuvitella isoäitiä. Isoäitini sisaren tapasin vain kerran ollessani isäni mukana Hämeenkyrössä.

Sakarin vaimon nimi oli Rauha ja heillä oli kolme lasta Tuula, Sirpa ja Reijo, jotka tiedän.

Isäni serkku Tuula oli avioitunut Kalle Kestisen kanssa. Heille oli syntynyt poika Kimmo, jonka kanssa olimme sopivassa iässä. Pikkuserkkujen kesäpäivä Sunilan rannassa Kestisen mökillä Hämeenkyrössä on ikuistettu kuvaan. Kimmon kanssa vietimme aikaamme jonkin verran myös vanhemmalla iällä, jolloin minulla oli tapana silloin tällöin poiketa häntä tapaamassa Ikaalisten vanhassa kauppalassa, jossa Kestisillä oli iso omakotitalo. Kimmon isällä oli niihin aikoihin menestyvä rakennusliike, jonka palveluksessa isänikin työskenteli useaan otteeseen. Isäni työskenteli kirvesmiehenä ja varastossa, joita töitä hän oli nuorena miehenä tehnyt myös TVH:n siltatyömailla. Kimmon isä oli koulutukseltaan rakennusmestari. Ikaalisten Kylpyläkotelli ja Terme olivat viimeisiä suuria Kestisen rakennusliikkeen rakennustyömaita, joilla myös isäni työskenteli. Kimmo oli mukava kaveri. Oli vaihe, jolloin muistan, että hänen luonaan oli erityisen mukava ja kotoisa vierailla.