kuvassa Jari Huhtasalo ja Kauno Palomäki

Kuvaa otettaessa olemme lähdössä kylään. Sen tietää siitä, että rusetti on sopivasti vinossa ja on oikein prässihousut.

Oli mukavaa seurata enojen työn touhua autojen ympärillä. Renkaiden paine, moottoriöljyn määrä, hihnojen kireys. Muistuu mieleeni tapaus kun pelästyin oikein kunnolla. Olin taas leikkinyt autossa niin kuin minulla oli tapana. Jollakin tavalla olin onnistunut näpelöimään auton sähkölaitteita niin, että ne alkoivat kärytä. Kiiruusti huusin apuun enoni, joka saikin tilanteen pelastettua. Siihen aikaan automerkki oli Kommeri tai niin sitä meillä kutsuttiin. Sisu ja Scania olivat myös automerkkejä, joihin sain leikeissäni tutustua. Jossakin vaiheessa Kauno enon muuttaessa Tampereen Pispalaan hän liikkui Datsun Bluebirdillä, myöhemmin Wolkswagenilla. Autolla ajamisen kuivaharjoittelu alkoi jo varhain aina kun siihen tilaisuuden sai. Autojen seisoessa pihalla saivat ne olla nuoren miehen käytössä.

Jossakin vaiheessa vanhempana Ele setä antoi ajo-opetusta Ladallaan. Muistan myös harjoitelleeni Kuusiston Helyn Ford Anglialla.